sexta-feira, 7 de agosto de 2015

SINGLE SOURCE BA EDIFÍSIU MF, PROVOKA KORUPSAUN


Organizasaun Noun Governamental Luta Hamutuk (LH), preokupa ho konkurso single source ba edifisiu foun Ministériu Finansas (MF) hodi halo instalasaun ekipamentus mobiliariu no dezain interior tamba bele provoka mal gastus no korupsaun.

Peskijador Luta Hamutuk, Elio Guimarães dehan, loloos ne’e, tender ba edifísiu foun Ministériu Finansas la merese deside ho Single Source.

Elio esklarese, ezekusaun kada fulan bo’ot liu iha fulan ikus nian, nune’e halai liu ba mal gastus no korrupsaun, ne’ebé refere liu ba judikasaun direita sira (single source).

“Osan ne’ebé sira atu implementa, entaun osan ne’e sira tenke uza sistema ida ne’ebé lalais liu, hili ida ne’e, hili ida ne’ebá para implementa projetu, para osan ne’e tama iha kategoria ezekusaun. Ida ne’e kazu hosi falta disiplina fiskal, ne’ebé mak la tuir kalendariu orsamentu nian,”dehan Elio Guimarães ba jornalista sira iha nia kna’ar fatin Farol Dili, Kuarta (05/8).

Nia dehan, Governu aplika single source ne’e, nune’e hasa’e lalais prosesu ezekusaun orsamentu.

Elio esklarese, iha pratika aprovijionamentu iha sistema rua, ida kona-ba konkursu públiku ne’ebé involve nivel nasionál no nivel internasionál.

Elio Guimarães haktuir, sistema single source ne’ebé durante ne’e Governu aplika la tuir dalan, tanba ajudikasaun direita balu ho projetu normal deit, maibé aplika single source.

Nune’e mós projetu infraestrutura sira hanesan PDD II la tuir rejime juridiku lei aprovijionamentu nian.

Nia esplika, loloos ne’e Governu atu ajudika kompañia ida ho sistema single source tenke iha kondisaun.

“Situasaun emerjensia mak foin aplika sistema Single Source, maibé ba pratika bai-bain sira hanesan edifísiu foun Ministériu Finansas ne’e, la merese aplika sistema single source, tanba projetu ne’e kleur tiha ona,”katak Elio Guimarães.

Nia afirma, durante Luta Hamutuk halo monitorizasaun, identifika projetu sira hanesan ponte, irrigasaun, estrada maioria Single Source.

“Ami nia observasaun iha portal tranparensia kuaze 50 e tal pursentu projetu ne’e kada tinan ba iha single Source hotu, estrada sira iha Dili laran Single Source hotu. Ida ne’e laiha razaun ida sira esplika ida ne’e single source tanba situasaun hanesan ne’e, ne’e laiha,”tenik Elio.

Nia hatutan, loloos orsamentu Parlamentu Nasionál aprova iha fulan Desembru, no ninia ezekusaun tenke hahú husi fulan Janeiru.

Nia dehan, situasaun ne’e mosu, tanba monitorizasaun husi deputadu sira iha Parlamentu Nasionál fraku tebes.

“Sira iha Parlamentu preokupa liu ba asuntu partidu nian duke intrese nasionál hanesan ne’e,”relata Elio. Nia hatutan, loloos ne’e sistema aprovijionamentu garante kualidade, maibé CNA rasik mak deside fali tenderizasaun hatama mobiliariu ba MF ne’e ho single source.

“Edifísiu Minstériu Finansas ne’e kleur tiha ona, ha’u hanoin laiha ejizensia ida husi povu katak ita tenke iha lalais gedung foun ida. Ita tenke iha duni, maibé la’os ho urjensia, sé bele kompetitif, loke ba públiku involve hotu internasionál, para asegura ninia kualidade,” lamenta Elio.

Nia afirma, edifisiu MF foun ne’e, laiha situasaun ida ne’ebé mak hatudu katak, tenke aplika duni single Source. Single source ne’e só akontese kuandu emerjensia. Maibé Elio dehan, emerjensia ne’e apakah gedung ne’e laiha, dezastre bo’ot atu akontese iha Timor.

Nia esklarese, Tribunál das Kontas iha papel bo’ot aseita orsamentu ho montante millaun & 7,5 ne’e, no bele kansela bainhira hala’o auditoria ba edifisiu foun ne’ebé lokaliza iha Aitarak-Laran ne’e.cos

Jornal Nacional

Sem comentários: