sexta-feira, 27 de maio de 2016

Obama sei fó homenajen "ba vítima sira hosi Funu Mundial Daruak" iha Hiroshima


Prezidente Estadus Unidus, Barack Obama, afirma ona iha loron-kuarta ne'e katak sei halo homenajen " ba vítima sira hosi Funu Mundial Daruak" durante vizita Hiroshima ne'ebé marka ona ba loron-sesta maibé nia defende mós "mundu livre ida hosi arma nuklear sira".

Xefe Estadu norte-amerikanu to'o iha Japaun iha loron-kuarta no sei partisipa iha simeira ida hosi nasaun hitu ne'ebé industrializadu liu iha mundu (G7) no hala'o vizita ida ne'ebé konsidera hanesan istóriku ba sidade Hiroshima, fatin ne'ebé Estadus Unidus lansa ona iha loron 06 Agostu 1945 bomba atómiku dahuluk hosi urániu ho naran kódigu “Little Boy”.

Obama sei sai hanesan Prezidente norte-amerikanu dahuluk ne'ebé vizita Hiroshima durante nia mandatu nu'udar Prezidente.

"Ami nia vizita ba Hiroshima sei serve hodi fó onra ba sira ne'ebé lakon ona moris iha Funu Mundial Daruak no hodi afirma fali ami nia hanoin hanesan kona-bá mundu ida livre hosi arma nuklear sira", Obama hatete hafoin halo reuniaun bilateral ho primeiru-ministru japunés, Shinzo Abe, antes hahú simeira hosi xefe Estadu no Governu sira hosi G7 (Fransa, Grã-Bretaña, Estadus Unidus Amérika, Alemaña, Japaun, Itália ho Kanadá) ne'ebé marka ona ba fatin kosteira Ise-Shima, iha sentru arkipélagu nian.

Primeiru-ministru japunés sei akompaña Obama iha vizita ba Hiroshima.

Istória Hiroshima nian "fó hanoin ita katak funu implika terus no ita tenki halo buat hotu hodi bele evita funu", Obama refere.

"Maibé, ha'u nu'udar Prezidente hosi nasaun ida ne'ebé dalabarak hetan ameasa hosi risku real sira, la'ós imajináriu, no hanesan importante atua iha konformidade hodi garanti protesaun hosi norte-amerikanu sira nian", governante ne'e hatutan.

Shinzo Abe hein katak vizita ba Hiroshima sei signifika katak "trajédia ne'e" sei la mosu tan iha Japaun no mós iha fatin seluk iha mundu ne'e.

Bainhira hatán kona-bá posibilidade vizita ida ba portu Pearl Harbour, hanesan objetivu hosi atake ida hosi forsa napóniku sira iha loron 07 Dezembru 1941 ne'ebé maka halo Estadus Unidus iha Funu Mundial Daruak, Shinzo Abe afirma katak agora daudaun "seidauk iha planu hodi halo viajen ba Hawai".

Barack Obama ho Shinzo Abe ko'alia mós kona-bá homisídiu foun hosi joven japuneza ida ne'ebé karik krimi ne'e halo hosi eis-militar norte-amerikanu ida ne'ebé hanesan funsionáriu iha baze Kadena, iha Okinawa (súl Japaun nian).

Líder sira hatudu kondenasaun maka'as ba insidente no Obama oferese ona "kolaborasaun maka'as" hosi autoridade norte-amerikanu sira "hodi avansa ho investigasaun, garanti hodi kumpri justisa no evita repetisaun hosi trájedia ne'e".

Kazu ne'e hamosu xoke iha sosiedade japuneza no aumenta nafatin kontestasaun hosi populasaun Okinawa hasoru prezensa hosi tropa norte-amerikanu sira iha teritóriu japunés nian. Nia ezemplu maka iha loron-kuarta ne'e hala'o ona protestu ida iha instalasaun sira baze Kadena nia oin ne'ebé halibur ema na'in 4.000 resin.

SAPO TL ho Lusa

Sem comentários: