sexta-feira, 10 de março de 2017

Fretilin lidera iha sondajen maibé iha indefinisaun barak

Fretilin, partidu timoroan daruak iha reprezentasaun parlamentar, lidera intensaun sira votu nian ho 29% apoiu, halakon CNRT ho 17%, iha senáriu ida ne'ebé parte balun deklara katak seidauk desidi, haktuir hosi sondajen ida ne'ebé fó sai iha loron-kinta ne'e.

Informasaun avansadu sira, ne'ebé fó ba Lusa, halo parte hosi sodajen Tatoli 2016 halo hosi Asia Foundation no envolve kestaun sira kona-ba asuntu oioin, inklui polítika, halo ba ema na'in 1239 iha munisípiu timoroan hamutuk 13.

Tuir sondajen, Frente Revolucionária do Timor-Leste Independente (Fretilin) iha apoiu hosi ema sira ne'ebé tuir estudu hamutuk 29% (32% iha 2012), ho Congresso Nacional da Reconstrução Timorense (CNRT) lakon 2% apoiu hosi 19% iha tinan 2012 ba 17%.

Partidu Demokrátiku (PD) mosu hanesan forsa polítika datoluk, ne'ebé lakon pontu 1% ba 5% no iha fatin haat ho 4% apoiu hetan hosi Partidu Libertasaun Povu nian (PLP), harii iha tinan 2015 nia rohan no karik sei aprezenta atual Prezidente Repúblika, Taur Matan Ruak, nu'udar kandidatu ba xefe Governu iha eleisaun lejislativu sira iha Jullu.

Informasaun ba 4% hanesan signifikativu tanba bazeia iha mudansa ba lei eleitoral ne'ebé aprova iha Parlamentu Nasional - no hein hela promulgasaun hosi xefe Estadu - kona-ba votu válidu hosi 3% ba 4% hodi hetan atribuisaun ba mandatu.

Tuir sondajen, Frente Mudansa (FM) ne'ebé iha tinan 2012 hetan apoiu 3% no agora ho de'it 1% la tama iha parlamentu foun.

Informasaun avansadu ne'e fó sai bainhira Timor-Leste hasoru kampaña ba eleisaun prezidensial sira - ne'ebé aprezenta ona kandidatu na'in ualu, barak hetan apoiu diretu hosi partidu polítiku sira - maibé kestiona de'it sira ne'ebé hetan apoiu partidáriu.

Signifikativu maka persentajen hosi ema sira ne'ebé tuir estudu ne'ebé hatete katak la hatene atu apoia sé - persentajen sa'e hosi 20% iha 2012 ba agora 23% - no hosi sira ne'ebé lakohi hatán, nia valor sai hosi 16% ba 17%.

Maski nune'e, sondajen hatudu intensaun votu aas ho 98% hatete katak hanoin vota iha eleisaun lejislativu sira, valor hanesan ho valor ne'ebé rejista iha 2012.

Iha parte seluk, estudu hatudu lakon maka'as ida (hosi 73% ba 58%) iha númeru hosi ema sira ne'ebé tuir estudu ne'ebé hanoin katak nasaun la'o iha dalan di'ak, ho persentajen hosi sira ne'ebé laiha hanoin hanesan ne'ebé aumenta hosi 25% ba 32%.

Variasaun entre tinan 2012 no 2016 hanesan boot entre estudu sira ho menus tinan 25, númeru hosi ema sira ne'ebé hanoin katak nasaun la'o iha dalan di'ak tuun hosi 80% ba 50% no númeru hosi ema sira ne'ebé hanoin la hanesan aumenta hosi 17% ba 41%.

Estudu hatudu variasaun oioin iha persepsaun kona-ba problema boot sira nasaun nian entre kapital ho parte seluk Timor-Leste nian, ho falta serbisu hanesan problema boot ba ema sira ne'ebé hela iha Díli (29%) halakon futuru ekonómiku nasaun nian.

Iha fatin seluk nasaun nian futuru ekonómiku Timor-Leste nian aponta hanesan problema boot (35%), halakon preokupasaun sira hanesan korupsaun (11%), estrada sira (10%) no serbisu.

Bainhira hatán kona-ba problema boot sira ne'ebé maka populasaun sira hasoru iha sira nia hela fatin, asesu ba bee-moos no saneamentu hanesan destaka iha Díli (68%) ho fatin seluk fó importánsia ba estrada sira ho ponte sira.

Kona-ba motivasaun sira hodi apoia kandidatu ida, ema sira ne'ebé tuir estudu ne'e (58%) destaka knaar iha movimentu hosi independénsia timoroan nian no 8% de'it maka refere ba nia experiénsia iha lideransa.

Maski nune'e, maioria, 54%, hatete katak iha tinan 2012 vota ona ho baze iha pozisaun hosi partidu sira kona-ba asuntu sira no la'ós kona-ba ligasaun sira hosi figura ida ba partidu.

Informasaun total sira hosi estudu sei fó sai iha fulan-Abril.

Estudu halo ona entre loron 22 Novembru to'o 14 Dezembru 2016 no envolve entrevista sira ba ema hamutuk na'in 1.239 iha munísipiu 13 uza selesaun aleatóriu ida hosi aldeia sira ho baze iha sensu 2016 nian.

Informasaun sira rekolle hosi ekipa sira hosi Timor-Leste Research and Advocacy Network (TRAIN) ba Asia Foundation no iha limiti ba sala 2,8%.

SAPO 24 ho Lusa - Foto@António Dasiparu /EPA

Sem comentários: