quarta-feira, 14 de junho de 2017

Portu Tibar Sei Hari Ho Osan Millaun U$490

TIBAR (TATOLI) - VI Governu Konstitusionál ohin lansa ona fatuk dahuluk ba konstrusaun Portu Baia Tibar ne’ebé finansia hamutuk husi Governu Timor-Leste no Bolloré Ports ho osan montante millaun U$490.

Projetu ne’e parseria dahuluk ba infraestrutura públika privada iha país ne’e no investimentu boot ne’ebé realiza husi kompañia estranjeira iha Timor-Leste to’o ohin loron.

Timor-Leste sei iha Portu ho performa ne’ebé aas ho nia distánsia kilómetru 12 husi kapitál Dili. Iha 2020, Portu Timór sei sai hanesan portu ida ne’ebé boot liu iha país. Nia infraestrutura sei aumenta kapasidade ba volume importasaun no esportasaun.

Ministru Planeamentu no Investimentu Estratéjiku (MPIE), Kay Rala Xanana Gusmão iha lansamentu fatuk dahuluk hatete Timor-Leste loke dalan liuhusi tasi atu haree ba futuru.

“Futuru ida ne’ebé ita labele haree dehan katak ba aban-bainrua, tinan ida ka rua maibé futuru ida ne’ebé bele garante ba ita-nia oan no beioan sira”, Xanana hatete iha Tibar, ohin.

Xanana hatutan iha sosiedade balun hakilar katak envezde halo estrada boot, halo buat boot no loloos hadi’a povu nia moris iha suku.


“Atu dezenvolve ita-nia rain, ita haree ba Timór tomak, laharee ba suku ida-idak. Kria kondisaun ba Timór tomak ba husi suku sira mós bele partisipa iha dezenvolvimentu ba ita-nia rai. Dezenvolvimentu la’ós de’it halo estrada di’ak, halo infraestrutura boot hanesan ne’e. Dezenvolvimentu hanoin iha área oioin de’it ne’ebé ita hotu hala’o”.

Eis Prezidente Repúblika ne’e afirma, harii portu boot Tibar sei lamamuk tanba Timor-Leste iha tasi no sei halo mós portu ki’ikoan ho di’ak iha fatin barak hodi ajuda lori sasán ba rai-laran tomak sein estraga liu estrada sira.

Haree katak estrada sira halo di’ak tiha, karreta ho kontentór boot ne’ebé todan tanba rai fraku no hanehan sai aat bebeik no liuhusi tasi sei laestraga no sei poupa osan barak iha manutensaun estrada tanba rai laforte.

“Tanba ne’e ita-boot sira haree portu boot hanesan ne’e, hanoin katak ita bele simu sasán husi liur tanba iha ne’e fó distribuisaun ba rai seluk besik ita, maibé mós atu redús tiha estragus iha ita-nia estrada sira ne’ebé kusta osan”.

Portu Baia Tibar sei sai sentru transborda rejionál ida, lokaliza iha área dinámika ida iha mundu, serve fluxu ka movimentu entre Xina, Hong Kong no Singapura ba diresaun Papua, Indonézia no Norte Austrália hanesan deepwater portu dahuluk iha rejiaun ne’e.

Portu ne’e sei harii iha rai ektare 27 no sei iha doka ho métru 630. Konstrusaun ne’e sei hala’o durante tinan tolu to’o 2020.

Jornalista: Maria Auxiliadora | Editór: Manuel Pinto

Foto: Ministru Planeamentu no Investimentu Estratéjiku (MPIE), Kay Rala Xanana Gusmão iha lansamentu fatuk dahuluk Portu Baia Tibar. Foto/Mídia MPIE.

Sem comentários: