terça-feira, 16 de junho de 2015

EKONOMIA DOMÉSTIKU TIMOROAN LA’O NEINEIK HATU TINAN 2015


Ekonomia timoroan, liuliu iha merkadu retallu, la’o neineik iha metade dahuluk iha tinan ne'e, ho dadus estatístiku konfirma importasaun no konsumu nebe tuun.

Tuir relatóriu indikadór estatístiku trimestrál hosi Ministériu Finansa nian, fó sai iha fulan ne'e, volume importasaun merkadoria sira iha trimestre dahuluk iha tinan ne'e, dólar millaun 102,88, hanesan ki’ik liu iha tinan hirak ikus ne’e.

Kompara ho trimestre ikus tinan 2014 nian, bainhira volume totál maka dólar millaun 275,84, volume importasaun tuun besik 139%.

Hosi kedas tinan 2013 valor trimestrál ki’ik liu rejista ona iha trimestre datoluk iha tinan ne'ebá, bainhira Timor-Leste importa dólar millaun 121,73, maski nune’e kuaze 16% liu iha valor uluk iha tinan ne'e.

Dadus estatistítiku seluk ne'ebé hatudu ekonomia la’o neineik maka hosi Relatóriu Ezekusaun Orsamentál ba trimestre dahuluk iha tinan ne'e, nebe fó sai hosi Ministériu Finansa (ho informasaun kona-bá Governu V nia rohan, to'o 15 fevereiru ho loron dahuluk sira hosi Governu VI nian, entre 16 fevereiru no 13 marsu).

Relatóriu ne'e hatudu impostu ba merkadoria sira tuun – sindikativu ba medida komportamentu ekonomia nian tanba setor retallu iha importánsia ida maka’as iha setór doméstiku la’ós petrolíferu.

Volume totál ba reseita sira nebe mai hosi importasaun kona-bá merkadoria sira tuun hosi dólar millaun 14,6 iha trimestre dahuluk tinan 2014 ba millaun 12,53 iha períodu hanesan ba tinan ne'e.

Maski valor globál ba reseita doméstika tuun, hosi dólar millaun 33,86 ba dolár millaun 32,5, maski folin ne’e bele hetan tuun maka’as tanba aumenta ba reseita sira nebe mai hosi eletrisidade no aluga rai no propriedade sira nian.

Impostu kona-bá fa'an sira tuun hosi millaun 3,35 ba millaun 2,87, impostu konsumu nian hosi millaun 8,1 ba millaun 7,1 no importasaun nian hosi millaun 3,16 ba millaun 2,54.

Asesor internasional sira nebe sai sai - hakotu kontratu oioin iha tinan kotuk no hahú iha tinan ne'e - pagamentu atrazu hosi Governu, tanba problema iha prosedimentu no tanba mudansa Governu no orsamentu retifikativu bele sai hanesan espliaksaun ba parte konsumu nian nebe tuun.

Ekonomia la’o neineik akontese mós iha movimentasaun portuária ho importasaun kontentor sira tuun besik volume 4%.

Tuir dadus hosi Departamentu Operasaun sira iha portu Díli nian nebe fó ba Lusa, iha tinan 2014, katak portu Díli nian simu ona kontentor sira ho média 1.759 fulan-fulan (total tinan-tinan 21.05).

Iha trimestre dahuluk tinan ne'e simu de'it kontentor hamutuk 5.072 ka 1.690 fulan-fulan, tuun ba 3,92%- maski nune’e folin mensal ne’e aas liu duké média mensal hosi tinan sira entre 2010 no 2013.

SAPO TL ho Lusa

Sem comentários: