terça-feira, 11 de julho de 2017

Ró Kruzeiru Potensiál Ba Turíztika TL

DILI, (TATOLI) – Governu no nia parseiru foin lais ne’e relata iha relatóriu ida katak ró kruzeiru (ró pasiar) poténsiál ba turíztiku Timor-Leste (TL).

Relatóriu ne’e dezenvolve husi Market Development Facility, The Asian Foundation, Gabinete Ministru Estadu, Koordenadór Asuntu Ekonómiku (MEKAE) no Ministériu Turizmu, Arte no Kultura (MTAK) identifika turizta hamutuk 1.721 husi ró Pacific Dawn ne’ebé mai vízita Dili, gasta ona osan US$106.998 durante sira nia vísita.

Tuir relatóriu ne’ebé Tatoli asesu, maske iha limitasaun no dezafiu oin-oin ho pursentu 95 resin turizta husi ró ne’ebé tama, sente haksolok ho hetan esperiensia ne’ebé pozitiva no turizta ne’ebé hetan intrevista haktuir katak sei rekomenda TL hanesan fatin turíztiku ba sira nia belun no familia sira.

Besik pursentu 20 halo vizita, akompaña husi mata-dalan sidade, pursentu 39 sosa sasan lembransa, pursentu 20 uza bis-kota (autokarru) “Dili Explorer Hop-On Hop-Off” no pursentu 60 halo vizita rasik ba sidade kapitál. Atrasaun istórika no kulturál sira maka hetan vizita barak liu, hanesan Kristu-Rei pursentu 47, merkadu Tais nian pursentu 45 no Muzeu Rezisténsia pursentu 35.


Nune’e, lisaun ida ne’ebé hetan husi vizita ne’e maka presiza iha koordenasaun ida di’ak liu entre setór privadu no públiku hodi hadi’a serbisu prinsipál balun no hetan rezultadu ne’ebé di’ak. Presiza mós hadi’a di’ak liután serbisu balun hanesan infraestrutura portuária, atendimentu ba públiku, kualidade taksi no asesu ba troka osan.

“Atu hahú ho di’ak iha área kruzeiru presiza haforsa oras ne’e kedas. Ita sente iha beran boot bainhira ita hatene, bainaka sira haktuir katak sira gosta Timor-Leste husi ninia hahalok oinsá simu bainaka sira, ho  ema sira-ne’ebé hatudu oin-ksolok no Timor-Leste ninia ambiente ne’ebé diak”, tenik Portavoz, Ministru Estadu Prezidente Konselhu Ministru Agio pereira.

Hodi realsa katak turizmu hanesan área ida ne’ebé prioritáriu iha planeamentu ba dezenvolvimentu no sei hetan susesu ho serbisu hamutuk, no konsidera setór ne’e hanesan parte ida importante ba futuru.

Tuir informasaun, ró kruzeiru Pacific Eden tuirmai sei to’o iha Dili  iha loron 18 agostu tinan ne’e.

Jornalista: Julia Chatarina | Editora: Rita Almeida

Sem comentários: