segunda-feira, 1 de fevereiro de 2016

$100 Mil Lori Eis Sidadaun Timor Vizita Família


Provedoria Direitus Humanus no Justisa (PDHJ) iha tinan 2016 uza osan adisional milaun 100 atu lori hikas eis sidadaun Timor ne’ebé uluk vítima ba funu atu vizita hikas família iha Timor-Leste ne’ebé kleur ona nunka hasoru malu.

Tuir Provedór Direitus Humanus no Justisa, Silveiro Pinto, Sesta (22/01/2016), iha Tower Fatuhada  hateten, ho orsamentu adisionál ne’ebé ki’ik tebes maka iha tinan ida ne’e PDHJ sei lori de’it timoroan ne’ebé oras ne’e kaer ona pasaporte Indonézia hamutuk na’in 25 atu vizita família.

“Osan 100 mil ne’e ami sei aloka ba iha implementasaun akordu entre PDHJ ho KomNas HAM Indonézia atu reintegra timoroan sira ne’ebé maka uluk sai hosi timor ho idade ki’ik iha 1970, 80 to’o 90 sai hosi Timor,” Silveiro esplika.

Nia hatutan katak ema na’in 25 ne’e só mai vizita de’it depois sei fila hikas ba indonézia tanba sira la’os sidadaun Timor ona. Silveiro tenik katak sira hanesan ema timoroan tanba ne’e maka estadu tau osan oituan atu bele fasilita sira bele vizita família nune’e bele kria hikas komunikasaun ida di’ak.

“Ami halo ona konfirmasaun ho KomNas HAM no AJAR Indonézia. Orsamentu ne’ebé aprova ne’e ki’ik tanba ne’e maka ita bele lori de’it ema na’in 20-25 iha tinan ida ne’e atu mai vizita sira  nia família iha Timor,” Silveiro dehan.

Nia esplika ema ne’ebé ita lori hikas mai ne’e uluk labarik maibé agora adultu ona. Sira sai hosi Timor 1970 no 80 no pela primeiravez sira vizita fali família, tanba ne’e maka polítika rekonsiliasaun ne’ebé maka governu hala’o bazeia ba rekomendasaun CAVR.

Iha kestaun ida katak tanbasá ita tenke tau osan ba timoroan ne’ebé ohin loron kaer ona pasaporte Indonézia? Silveiro dehan “Sira sai hosi Timor la’os sira nia hakarak. Sira sai hanesan vítima ba rejimi militár ne’ebé uluk Indonézia sira hala’o, entaun estadu tenke tau matan ba sira”.

Nia esklarese katak Timor-Leste iha posibilidade ba sé de’it inklui timoroan sira ne’ebé konsekuénsia hosi funu hodi hakat ba Indonézia maibé tenke tuir kritéria tomak ne’ebé vigór iha ita nia rain.

Diretór Ezekutivu ONG Asia Justice And Right (AJAR), José Luis Oliveira hateten programa ne’e hanesan re-unifikasaun. Tanba ne’e, timoroan hirak ne’e só mai vizita no koñese de’it família no sei fila hikas ba Indonézia tanba sira oras ne’e daudaun sai ona sidadaun indonézia.

Prioridade ka lae lori ema hirak ne’e mai TL? Oliveira dehan “Tarde liu ona tanba dezde 2015 CAVR hato’o rekomentasaun katak estadu tenke harii ona instituisaun ida atu bele re-unifikasaun labarik sira ne’ebé uluk sai vítima ba funu”.

Oliveira dehan PDHJ iha asina nota de entendimentu ho KomNas HAM Indonézia tinan haat (4) ona maibé realidade seidauk lori labarik ida fila. Nia hatutan durante tinan ualu ona maibé estadu to’o ohin loron estadu rai rua (TL ho Indonézia) seidauk harii komisaun ida atu buka tuir ema ne’ebé lakon no Sentru Dokumentasaun Direitus Umanus ninian.

“Tuir relatóriu CAVR, durante okupasaun Indonézia kuaze ema rihun 4500 maka konsideradu lakon no separadu ho inan-aman. Sira lakon tanba sai hanesan vítima ba funu ida. Binhira bapa ataka povu halai fahe malu entaun labarik sira ne’e barak maka militár sira lori ba Indonézia,” Oliveira esklrese.

Nia dehan ema hirak ne’e iha posibilidade atu sai hikas sidadaun Timor, maibé mós depende ba sira idak-idak nia-án. José Luis esplika sé sira hakarak atu sai sisidaun Timor ne’e orgullu boot ida, maibé sira tenke tuir hotu prosesu normál ne’ebé iha.

Vize Prezidente Parlamentu Nasionál, Adriano do Nascimento hateten, ne’e inisiativa ida kee di’ak mai hosi PDHJ, tanba timoroan sira ne’e sai vítima ba funu nune’e sira merese duni atu ita fó atensaun.

“Sé sira sei moris ita agradese. Iha luta nia laran fahe malu ho inan-aman no família. Sé identifika ona, pelumenus estadu TL iha obrigasaun katak imi nia rai, família no inan-aman maka ne’e,” Adriano esplika.

Hatán kona-ba tanbasá ita tenke tau osan ba ema ne’ebé konsidera sidadaun indonézia? Adriano esplika sira ne’e la’os halai tuir Indonézia, maibé sira ne’e ema lori bainhira sei ki’ik.

Nia dehan ne’e hanesan orgullu boot ida tanba estadu ohin loron bele fasilita timoroan hirak ne’e bele vizita no kria hikas relasaun ida di’ak ho família orijen iha Timor-Leste.

Dekana Fakuldade Siénsias Sosiais, Universidade de Dili (UNDIL), Cesaltina Angela Soares hateten esforsu PDHJ atu lori timoroan hirak ne’e mai TL kapa’as ona, maibé PDHJ tenke serbisu maka’as liu-tan atu lori hikas ema hirak ne’e mai TL tanba sira nia rain maka ne’e.

“Sira ne’e vítima funu. Tanba ne’e sira tenke mai fali sira nia fatin. Sira iha merese duni atu hetan asisténsia hosi estadu Timor. PDHJ husu osan atu timoroan mai vizita de’it. Di’ak liu mós husu osan atu lori fila timoroan mai ita nia rain,”  Cesaltina esplika.

Nia hatutan ita ohin loron ita independénsia tinan 14 ona, sira mós boot ona, sira mós iha sentimentu ba rai ida ne’e. Tanba ne’e, estadu iha obrigasaun atu lori sira fila hikas ba orijinalidade ema hirak ne’e nian.

Dekana ne’e fó esperansa katak timoroan hirak ne’ebé vítima ba funu, bainhira vizita hikas família no sira nia moris fatin, di’ak liu maka fila mai hela iha ita nia rain hodi ka’er liman hamutuk dezenvolve Timor ba oin duké ba moris terus iha ema seluk nia rain. (Efrem)

Matadalan

Sem comentários: