sexta-feira, 4 de janeiro de 2019

Plástiku Husi Ai-Farina Kulit Sei Distribui Iha Tempu Badak


DILI, (TATOLI) – Sekretáriu Estadu Ambiente (SEA), Demétrio de Amaral de Carvalho, hatete plástiku ida halo husi ai-farina kulit daudaun ne’e iha ona Timor-Leste no iha fin janeiru ka inísiu fevereiru sei halo distribuisaun.

SEA nia polítika iha 2019 atu implementa zero plástika no ida ne’e atu kontribui komponente ki’ikoan ida iha lixu.

“Entaun zero plástiku ne’e esforsu ida ne’ebé ambiente promove hodi hasa’e ema nia konxiénsia, buka mekanizmu hodi substitui plástiku ne’ebé ohin loron estraga ita-nia ambiente, tanba difisil compose iha natureza”, Demétrio afirma iha Bebora, ohin.

Tanba ne’e maka zero plástiku hanesan esforsu ida ne’ebé SEA halo no durante jullu to’o dezembru 2018 halo esforsu ba sensibilizasaun kona-ba konseitu zero plástiku nian.

“Husi prosesu sira ne’e hotu maka ita hetan parseiru setór privadu sira, investe sira-nia osan rasik hanesan Kmanek Supermaket nomós Timor Plaza, sira tau hamutuk sira-nia rekursu, empreza nasionál hirak ne’e sosa plástiku ida husi ai-farina kulit ne’e no plástiku ne’e iha Timór ona”, katak.

Hatutan tan: “Distribuisaun ba loja sira mak sei presiza tempu uitoan, maibé plástiku iha ne’e ona no ha’u espera iha fin janeiru ou inísiu fevereiru sira ne’e ita bele hahú distribui”.

Aleinde ne’e iha kompañia Jomi ne’ebé sei halo importasaun ba plástiku ne’e no hein katak sira-nia produtu sei to’o iha janeiru nia laran.

“Entaun ita iha plástiku ida husi ai-farina pur volta milliaun 2 resin sei to’o iha Timór no sei distribui ba komunidade. Ne’e ladistribui gratuita ona, ita sei impoen kustu ida para empreza sira bele uza fali hodi halo reprodusaun plástiku ne’e”.

Sobre importasaun plástiku ne’ebé loja sira halo, SEA sei halo esforsu atu hetan jurista ida atu dezenvolve dekretu lei bandu importasaun saku plástiku. tanba nia labele hasai husi rezolusaun de’it, maibé tenke iha lei.

Tanba ne’e SEA buka jurista di’ak ida hodi hakerek lei hodi bandu importasaun saku plástiku, katak tan.

Tanba ne’e SEA hakarak enkoraja setór privadu sira katak la’ós de’it uza plástiku husi ai-farina kulit, maibé bele uza bornál ka saku sira ne’ebé uza liu dalaida no kontra saku plástiku ne’ebé uza dalaida de’it.

Bainhira plástiku husi ai-farina kulit distribui ona, mas empreza balun kontinua uza saku plástiku maka medida atu penaliza sira maka tenke regula husi dekretu lei ne’ebé sei dezenvolve husi jurista ida.

Iha okaziaun ne’e Sekretáriu Estadu mós hato’o mensajen kmanek natál no tinan foun ba abitante sira iha kapitál. Katak, Dili ne’e ita-nia uma, ita-nia sidade, ita-nia ambiante bainhira hakarak moris saudavel tenke kuidadu.

“Barak maka bá halo pikenike iha tasi-ibun, iha jardin sira, ita hakanek ita-nia ambiente, ita-nia ambiente fó filafali impaktu ba ita, tanba ne’e bá halo pikenike iha fatin sira ne’e karik organiza ita-nia lixu iha fatin, labele so’e iha ita-nia tasi, ita-nia bee-matan sira, se ita hakanek, ita-nia ambiente sei kastigu ita”.

Jornalista: Maria Auxiliadora | Editora: Rita Almeida

Imajen: Sekretáriu Estadu Ambiente (SEA), Demétrio de Amaral de Carvalho. Foto/ SEA

Lee mos

Sem comentários: