sexta-feira, 4 de janeiro de 2019

“Hamoris Fali Espiritu Eroi Sira Nian”


DÍLI, (TATOLI) - Prezidente Repúblika, Francisco Guterres, Lú-Olo, husu atu ita rekoñese ita-nia erói sira ho kompromisu boot tuir mai: Hamoris fila fali sira-nia domin metin ba Povu tomak no Nasaun Timor-Leste, iha ita idaidak no iha ita hothotu nia fuan.

“Domin metin ne´e mak lori eroi sira haburas aan no ita presiza hatuir mak fiar no hako´ak mehi ba maluk hothotu, brani, espiritu sakrifísiu, espiritu simu no tulun malu no rezilénsia,” dehan Prezidente Repúblika, Francisco Guterres, iha nia diskursu, iha rotunda Nicolau Lobato, Comoro-Díli, iha ámbitu komemora tinan 40, saudozu Nicolau Lobato nia mate, bainhira tiru malu ho militár indonéziu sira, iha Mindelo, Turiscai, Manufahi.

Tuir xefe estadu, domin ne’e mak halo kombatente idaidak hamriik ho laran luak, nakonu ho brani no fiar katak, mehi ukun rasik aan, biar susar atu hetan, sei nakfila ba realidade loron ruma.

Sira kaer metin mehi ukun rasik aan, atu hasa’e ita hothotu nia dignidade, nu’udar ema no nu’udar Povu no Nasaun. Sira mehi katak ukun ho justisa sosiál mak fó dalan ba hothotu hetan oportunidade hanesan, atu moris di‘ak. Mehi ne’e da’it ba Povu tomak no ita konsege duni halibur ita-nia ema atu tanen luta, biar hothotu hatene katak, ita sei liu husi susar no terus, ho rohan-laek, iha tempu ne’ebá.

Domin ne’e mak halo aswa´in sira habrani aan. Domin ne’e husu dedikasaun no sakrífisiu husi idaidak, husi família idaidak, iha knua idaidak. Aswa´in sira simu sakrifísiu no la sukat kolen to’o sira mate.

Nune’e ita bele hatete katak-domin ne’e mak lori aswa´in sira haluha sira-nia-an. Domin ne’e mak halo kombatente libertasaun nasionál idaidak kakoak espíritu simu no tulun malu.

Husi domin ne’e mak kombatente hothotu haburas sira-nia reziliénsia. Signifika sira fiar-an no fiar metin katak, iha kapasidade atu reziste, iha situasaun ne’ebé de’it, sai kriativu bainhira hasoru dezafiu foun, la deziste, aguenta presaun oioin no, entrega-an tomak ba luta, to’o loron hetan tiru no mate ka, to’o hetan mate, nu’udar konsekuénsia husi tortura iha kadeia, ka hetan moras oioin, nu’ udar konsekuénsia husi funu.

Reziliénsia hodi hatane-an no koñese realidade ho maneira seluk, hodi hakaat ba oin nafatin ho determinasaun no firmeza, atu defende ita-nia Povu no ita-nia rai!

Funu naruk no susar ne’e hamosu eróis rohan-laek no barak mak ita la hatene naran, ohinloron. Sira-nia ruin lekar iha foho leten ka rai tetuk, raan fakar iha kampu luta ka iha kadeia no, isin-tomak soe ba tasi ka iha ailaran, maibé, espíritu luta la mate iha ita-nia rai doben ida ne’e. “TUBA RAI METIN, UKUN RASIK-AN, “ PÁTRIA OU MORTE! VENCEREMOS!”, ita hakilar.

Rihun ba rihun simu sakrifísiu hodi ita, ohin loron, manán orgullu no moris ho dignidade, nu’udar Estadu, nu’udar mós Nasaun!

“Oan-ki’ak no faluk sira sei halerik hela. Ita halerik hamutuk ho sira ohin, no ba oin, ho kompromisu atu haburas babeibeik domin no respeitu malu, atu ita bele hetan mehi boot ida tan, ne’ebé ita-nia erói sira labele halo rasik. Mehi boot ne’e mak: hakotu ki’ak iha rai doben ida ne’e no haburas justisa sosiál ba sidadaun hotu-hotu,” konsidera Prezidente Repúblika.

Jornalista: Rafy Belo | Editór: Manuel Pinto

Imajen: Jornada komemorasaun iha komemorasaun loron erói no aniversáriu Prezidente Nicolau Lobato mate. Foto: GPR

Plástiku Husi Ai-Farina Kulit Sei Distribui Iha Tempu Badak


DILI, (TATOLI) – Sekretáriu Estadu Ambiente (SEA), Demétrio de Amaral de Carvalho, hatete plástiku ida halo husi ai-farina kulit daudaun ne’e iha ona Timor-Leste no iha fin janeiru ka inísiu fevereiru sei halo distribuisaun.

SEA nia polítika iha 2019 atu implementa zero plástika no ida ne’e atu kontribui komponente ki’ikoan ida iha lixu.

“Entaun zero plástiku ne’e esforsu ida ne’ebé ambiente promove hodi hasa’e ema nia konxiénsia, buka mekanizmu hodi substitui plástiku ne’ebé ohin loron estraga ita-nia ambiente, tanba difisil compose iha natureza”, Demétrio afirma iha Bebora, ohin.

Tanba ne’e maka zero plástiku hanesan esforsu ida ne’ebé SEA halo no durante jullu to’o dezembru 2018 halo esforsu ba sensibilizasaun kona-ba konseitu zero plástiku nian.

“Husi prosesu sira ne’e hotu maka ita hetan parseiru setór privadu sira, investe sira-nia osan rasik hanesan Kmanek Supermaket nomós Timor Plaza, sira tau hamutuk sira-nia rekursu, empreza nasionál hirak ne’e sosa plástiku ida husi ai-farina kulit ne’e no plástiku ne’e iha Timór ona”, katak.

Hatutan tan: “Distribuisaun ba loja sira mak sei presiza tempu uitoan, maibé plástiku iha ne’e ona no ha’u espera iha fin janeiru ou inísiu fevereiru sira ne’e ita bele hahú distribui”.

Aleinde ne’e iha kompañia Jomi ne’ebé sei halo importasaun ba plástiku ne’e no hein katak sira-nia produtu sei to’o iha janeiru nia laran.

“Entaun ita iha plástiku ida husi ai-farina pur volta milliaun 2 resin sei to’o iha Timór no sei distribui ba komunidade. Ne’e ladistribui gratuita ona, ita sei impoen kustu ida para empreza sira bele uza fali hodi halo reprodusaun plástiku ne’e”.

Sobre importasaun plástiku ne’ebé loja sira halo, SEA sei halo esforsu atu hetan jurista ida atu dezenvolve dekretu lei bandu importasaun saku plástiku. tanba nia labele hasai husi rezolusaun de’it, maibé tenke iha lei.

Tanba ne’e SEA buka jurista di’ak ida hodi hakerek lei hodi bandu importasaun saku plástiku, katak tan.

Tanba ne’e SEA hakarak enkoraja setór privadu sira katak la’ós de’it uza plástiku husi ai-farina kulit, maibé bele uza bornál ka saku sira ne’ebé uza liu dalaida no kontra saku plástiku ne’ebé uza dalaida de’it.

Bainhira plástiku husi ai-farina kulit distribui ona, mas empreza balun kontinua uza saku plástiku maka medida atu penaliza sira maka tenke regula husi dekretu lei ne’ebé sei dezenvolve husi jurista ida.

Iha okaziaun ne’e Sekretáriu Estadu mós hato’o mensajen kmanek natál no tinan foun ba abitante sira iha kapitál. Katak, Dili ne’e ita-nia uma, ita-nia sidade, ita-nia ambiante bainhira hakarak moris saudavel tenke kuidadu.

“Barak maka bá halo pikenike iha tasi-ibun, iha jardin sira, ita hakanek ita-nia ambiente, ita-nia ambiente fó filafali impaktu ba ita, tanba ne’e bá halo pikenike iha fatin sira ne’e karik organiza ita-nia lixu iha fatin, labele so’e iha ita-nia tasi, ita-nia bee-matan sira, se ita hakanek, ita-nia ambiente sei kastigu ita”.

Jornalista: Maria Auxiliadora | Editora: Rita Almeida

Imajen: Sekretáriu Estadu Ambiente (SEA), Demétrio de Amaral de Carvalho. Foto/ SEA

Lee mos

Pelumenuz ema mate na'in 15 hafoin rai halai iha Indonezia


Pelumenuz ema mate na'in 15 no na'in 20 lakon hafoin rai halai, iha loron-segunda ne'e, iha Jawa Osidental, Indonezia, informa Ajénsia Nasional Jestaun Dezastre sira, iha loron-kuarta ne'e ba balansu foun.

Porta-voz Ajénsia Nasional Jestaun Dezastre sira, Sutopo Purwo Nugroho, afirma katak autoridade sira kontinua fó inisiu ba esforsu sira hodi rezgata sira ne'ebé lakon.

Balansu anterior hatudu ba ema mate na'in sia no lakon na'in 34.

"Komplikada hela atu hasai vitima sira ne'e tanba kondisaun klimaterika sira no rai arjilozu rejiaun ne'e nian", hatete Sutopo, no aviza mós ba risku atu akontese fali rai halai tan.

Soldadu sira, polisia sira no morador sira buka hela sira ne'ebé lakon iha tahu laran, no ema besik na'in neenulu agora daudaun ne'e iha hela abrigu temporariu ida.

Rai halai ne'e akontese durante selebrasaun tinan foun nian.

"Falta ekipamentu, tempu ne'ebé la di'ak no apagaun prejudika ami nian esforsu rezgate nian ba sira ne'ebé maka sei lakon hela", esplika porta-voz ne'e.

Tuir Ajénsia Nasional Jestau Dezastre sira, dezde hahú tinan 2019 ne'e rejista ona rai halai hamutuk 430 resin ne'ebé maka provoka ema mate hamutuk na'in 142.

Inundasaun no rai halai afeta tinan-tinan iha Indonezia durante tempu udan, liu-liu iha fulan Dezembru no Fevereiru.

SAPO TL ho Lusa