sexta-feira, 1 de setembro de 2017

Konstrusaun Edifisiu KFP Laiha Kualidade

Dili - Obra Edifisiu Komisaun das Funsaun Publika (KFP) laiha kualidade, tanba nee Prezidente KFP ho komisariu sira halo fali re-tender ba kompania seluk neebe iha kualidade konstruksaun.

“Imi hatene kata ami mai iha dia 29 de Maiu tinan 2015, entaun prioridade ida mak kami haree kualidade edifisiu, neebe iha momentu neba iha fatin balu aat. Nee duni, iha tempu ben tama estraga hotu flafon entaun ami komisariu sira desidi retender fali ba kompania neebe mak iha kualidadde hodi hadia hikas,” katak Prezidente KFP Faustino Cardoso ba Jornalista, Tersa (28/8/2017) iha Edifisiu KFP Matadoru Dili.

Tuir Faustino katak, iha fulan Juinu kompania Tlik aprezenta ninia relatoriu ba KFP, Ministru Obras Publika Transporte Komunikasaun (MOPTK) no Ajensia Dezemvolvimentu Nasional (AND) kona-ba evolusaun konstruksaun maibe iha fulan Juinu nee kedas nia paradu.


“Hau hanoin konstruksaun nee ninia istoria kuaze hanesan ho edifisiu Justisa, Hospital Baucau sira nee hotu tia ona hela deit edifisiu Funsau Publika mak paradu hela, paradu desde husi  tinan 2014,” haktuir Faustino.

Nia hateten prosesu hotu lao tuir prosesu hamutuk ho Ajensia Nasional Dezemvolvimentu (AND) no Comisaun Nasional Aprovizionamentu (CAN) ninian sira halo re-tenderizasaun ba kompania sira neebe iha kualidade ikus mai kompania Karya Timor ka BTK mak manan tender neebe nia halo tia ona servisu iha obra nee, kompania nee rasik promete ba sira katak fulan nen (6) nee duni konklui lolos nee iha fulan Agosto nia rohan nee entrega ona.

Buat barak halo mudansa kona-ba lif tanba momentu nee ami haree lif nee lamasuk akal,   primeru edifisiu nee andar rua deit, uluk dehan lif nee atu halo tratamentu ba ema disable ou defisiente maibe atu halo atendimentu ba sira diak liu ita halo deit iha lantai bawah lapersiza halo iha lantai atas entaun lapersiza lif.

Segundu fatin ida lif nee mos bee nakonu tia ema hotu hatene nee Caicoli, Caicoli nee bee nakonu imajina lif bele ba, be nakonu hanesan nee listrik bel soke ema bele mate. Tanba ho kestaun ida nee mak ami hasai tia lif nee entrega ba patrimonio estadu sira mak hatene iha neba.

Nunee mos kona-ba sentina hanesan sait menejer dehan tia ona katak balu halo lalos konstruksaun nee lao latuir dezenu tanba ema sira kontrola ba konstruksaun nee mos laefetivu tanba nee mak sira halo nee latuir dezenu.

Iha fatin lubun ida hanesan fatin sala servisu barak lauza laaproveta maske gasta osan boot. Maibe buat nee mai kedas husi deze- inisiu entaun kompania kontinua deit labele muda buat ida.

Kona-ba orsamentu ba kontinuasaun konstruksaun Edifisiu KFP ho montante orsamentu hamutuk um pontu sinku itall um milaun kinentus itall Dolar Amerikanu.

Nunee mos Primeru Ministru Rui Maria de Araujo hateten,   nia iha idea uituan kona-ba obra sira neebe durante nee halo purejemplu Edifisiu KFP, edifisiu ida nee nia obra hahu iha tinan hirak liu ba maibe para hela iha dalan klaran pois mai iha VI Governu Konstitusional foti desizaun para haree difikuldade sira neebe iha.

Hahu kedas iha dezenu inisial mai too nia inplementasaun primera faze haree mais ou menus 60-70% hanesan nee maibe lakonsege halo hotu.

Neebe kazu nee ba too ona tribunal no camra de kontas depois konselu administrasaun fundu infrastrutura lidera husi KFP reativa fila fali neebe agora kompani seluk mak kontinua halo fila fali konstrusaun nee.

“Ita hatene kata fin de fulan Dezembru obra nee bele hotu para funsaun publika bele utiliza ona hau mos hakara aproveta iha oportunidade ida nee atu hatoo ba media sira hotu katak PM apresia no haree uituan problema neebe ita infrenta iha ita nia rai wainhira halo konstruksaun boot ida,” katak PM Rui.

Primeru dezenu nee ita tenke iha kapasidade presta atensaun diak para dezenu nee serbe duni ba ita hakarak buat neebe ita nia hakarak halo liu husi edifisiu ninia funsaun.

Ezemplu hanesan tekniku sira hatudu lolos nee ninia tamanu tenke boot uituan maibe konstrusaun sai kiik fali buat sira nee hotu sai fali ba ita nia kapasidade para atu halo avalisaun ba dezenu sira nee.

“Ita nia kapasidade atu halo avaliasaun ba obra sira nee, atu nunee esperensia ida ho edifisiu KFP saida mak persiza ita atu hadia, liuliu iha estadu nia laran atu bele responde ba obra sira boot,” katak PM.

Liu hus oportunidade nee PM Rui hakarak husu ba media sira halo desimina informasaun ba ema hotu – hotu katak maske prosesu politiku governu foun ninia sei lao hela funsaun governu tuan ninia servisu sei halao hela liliu iha servisu jestaun korente ninian.

Nee signifika obra ida nee lao kontinua nafatin labele hein too VII Governu mai mak halo servisu. Tanba teknikamente kontratu asinadu ona buat hotu iha ona neebe, obra tenke lao nafatin nunee mos husi area sira seluk – seluk. Maske VII governu sei iha prosesu de formasaun.

Tanba nee VI governu liuliu tutela ninia politika ministru no sekretariu estadu sira tau resposabilidade atu nafatin garante katak jestaun korente obra sira nee korente husi administrasaun publika husi servisu sira seluk hanesan. 

EST6 | Suara Timor Lorosae

1 comentário:

Unknown disse...

Far ida... ita boot jornallista sira ou editor sira "lee" didiak info.. Tetum mos hakerek lalos. Noticia diak maibé pelo menos aprensenta tetum ho diak oituan.. obrigado.